Berylliryhmän jalokiviin kuuluu smaragdi, akvamariini, morganiitti, kultaberylli eli heliodori gosheniitti ja harvinaisuutena bixbiitti. Näiden lisäksi morganiitista voidaan säteilyttämällä valmistaa tummansinistä Maxixe-tyyppistä berylliä joka ei kuitenkaan ole väriltään pysyvää. Berylliryhmän kivet ovat kovia ja kestäviä, joten myös niitä voidaan käyttää kaikentyyppisiin koruihin.
Smaragdin väriä parhaimillaan kuvataan ”aamukasteisen ruohon vihreäksi” Arvostetuimmat ja parhaan väriset smaragdit löydetään Kolumbiasta. Brasilialaiset smaragdit ovat myös hyvälaatuisia, mutta tyypillisesti kolumbialaisia kiviä vaaleampia, joten myös edullisempia. Smaragdissa esiintyy aina jonkin verran sulkeumia, joita yleisesti pidetään aitouden takeena. Tyypillinen käsittely smaragdille on kiven öljyäminen, jolla pyritään estämään kiven pintaan ulottuvien säröjen tai sulkeumien näkyminen. Sulkeumista johtuen smaragdia pidetään hauraana kivenä, sen vuoksi sille on kehitetty niinsanottu smaragdihionta, jossa suorakaiteenn muotoisesta kivestä on viistetty terävät kulmat pois ja saatu näin kahdeksankulmainen hionta.
Morganiitti on kestävä, kova ja kaunis pinkki tai vaaleanpunainen kivi. Morganiitti on korukäytössä hieman muita beryllejä harvinaisempi kivi ja se on omalla nimellään tunnettu vasta vuodesta 1911. Tummanpunaista beryllilaatua, jota löydetään yhdysvaltojen Wah Wah vuoristosta kutsutaan omalla nimellään Bixbiitti, mutta se on erittäin harvinaista ja kallista.
Kultaberylli eli heliodori on saanut nimensä auringonkeltaisesta väristään, se on tyypillisesti kullankeltainen, vihertävä tai sitruunankeltainen jalokivi. Kultaberylli on aina ollut arvostettu jalokivi, suuretkin kivet ovat usein sulkeumista puhtaita ja värisävyt herkän keltaisia. Hyvästä kestävyydestä ja korkeasta laadusta huolimatta kultaberylli on edullinen mutta erittäin näyttävä kivi.