Krysoberylliryhmä

Krysoberylliryhmän kivet, aleksandriitti, kymofaani ja krysoberylli ovat kovia ja kestäviä ja arvokkaita jalokiviä ja käyvät kovuutensa puolesta kaikentyyppisiin koruihin

Aleksandriitti on hyvälaatuisena yksi maailman arvokkaimmista jalokivistä. Sen erikoisuutena on värinvaihtoilmiö. Luonnonvalossa aleksandriitti on vihreä tai sinivihreä, hehkulampun tai kynttilänvalossa väri on parhaimmillaan vadelmanpunainen. Sekavalossa kivi on usein tummahkon ametistin värinen. Ensimmäistä kertaa aleksandriitti löydettiin venäjältä Uralilta 1830. Koska väriä vaihtavan kiven sanottiin löytyneen ensimmäisen kerran lokakuussa tsarin syntymäpäivänä, nimettin mineraali tsaari Aleksanteri II:n mukaan. Kivi oli kovin arvostettu sillä vihreä ja punainen väri kuvastivat tsaarin hallintoa. Edelleen vanhat Uralilaiset kivet ovat erittäin arvostettuja hyvän värinvaihdon ansiosta. Tänäpäivänä Brasilia ja Sri Lanka ovat suurimmat aleksandriitin tuottajat. Luonnon aleksandriitin harvinaisuudesta ja arvokkuudesta johtuen koruteollisuudessa on käytetty paljon synteettistä aleksandriittia ja muita synteettisiä aleksandriittijäljitelmiä.

Kymofaani eli aito kissansilmä on krysoberyllin opaakki muunnos, johon pyöröhiottuna kiven hienot sulkeumat heijastavat terävän valojuovan kiven pintaan. Kissansilmä-ilmiö tulee parhaiten esiin tarkasteltaessa kiveä pistemäisen valolähteen valossa. Kissansilmäilmiötä esiintyy monissa jalokivissä, mutta krysoberyllissä se on arvostetuin ja vain siitä voidaan käyttää nimitystä kissansilmä.

Viistehiottua tavallista krysoberylliä ei aina ole arvostettu riittävästi siinä usein esiintyvästä vihertävän- tai rusehtavankeltaisesta sävystä johtuen, mutta erimerkiksi Brasiliasta löytyy myös kauniin kullankeltaisia kiviä, jotka vastaavat väriltään ja loistoltaan kultaberylliä. Krysoberyllin etuna samanväriseen kultaberylliin verrattuna on jalokiven erittäin hyvä kovuus.

krysoberylliryhma

© Risto Kähäri / Suomen Gemmologinen Seura ry.

 

Krysoberylli. Dragsfjärd. Näytteen pituus 5,5 cm. GTK:n kivimuseo. Kuva: Jari Väätäinen. Geologian tutkimuskeskus, 1998

Krysoberylli. Dragsfjärd. Näytteen pituus 5,5 cm. GTK:n kivimuseo. © Jari Väätäinen. Geologian tutkimuskeskus, 1998